keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Grenada - saari johon täysin rakastuin


Grenada, mausteiden ja uskomattoman kauniin luonnon saari
Heti aamusta, kun katsoi Grenadassa hytin parvekkeelta kaupunkiin, tiesi, että päivästä tulee hieno. Mikä idylli, tyyni meri ja vihreät kukkulat.
 

Vallankumouksia, pommituksia ja hurrikaaneja
Idylli oli kaukana saaresta 1983, kun USA:n ja kuuden Karibian maan pommikoneet lensivät pienen saaren yllä ja pommit putoilivat viikon.
Saari oli itsenäistynyt Englannin hallinnasta 1974 ja 1979 oli maassa New Jewel vasemmistolaisryhmän vallankaappaus. Grenada solmi liiton Kuuban kanssa, Kuuban oli tarkoitus rakentaa saarelle lentokenttä ja tämä hermostutti Yhdysvaltoja. Kuuban kanssa Grenadaa asettuivat tukemaan Libya, Iran ja DDR. Lopputulos oli toki selvä, Grenada oli pienin valtio maailmassa, johan Yhdysvallat on koskaan hyökännyt. Oppaamme mukaan maan nykyisessä parlamentissa ei ole vallankumouksen edustajia vaikka oppaamme Terence oli itse vallankumouksen miehiä. Hänen mukaansa vasemmiston vuosina naisen asema parani paljon, tuli naisille ja miehille sama palkka ja äitiyslomarahaa.
Toinen kova isku saarelle oli hurrikaani 2004, joka hävitti taloja ja metsiä hurjalla voimalla. Nykyään miljoonasta grenadalaisesta asuu maan ulkopuolella melkein 900 000 ja loput 110 000 itse Grenadan saarilla. Nyt muualla rahansa tehneet ovat palailleet kotisaarelle ja rakentaneet hienoja taloja eri puolelle saarta.
Satumetsää


 
Mitään näistä kovista kokemuksista ei arvaisi, kun kulkee saaren uskomattoman kauniissa luonnossa. Grenada on tuliperäinen saari, jossa on sadekausi puoli vuotta. Useat joet ja upeat vesiputoukset ja runsas sade ja loistava maaperä tekevät maan kasvistosta todella runsaan. Saarella on useampia sademetsiä, aivan kuin satumetsässä kulkisi. Me vierailimme Gran Etangin luonnonpuistoalueella, jos on myös iso kraatterijärvi. Tässä sademetsässä on samat elementit kuin Amazonin viidakossa. Luonnonpuistossa elää harvinaisia Mono apinoita, joita valitettavasti vielä metsästetään.
Grenadassa kasvaa mm. seuraavia puulajeja Karibian pinja, mahonki, Lauria, Santeri puu, valkoinen sypressi, kumipuu ja satoja muita. Luonnonpuisto on lähes 600 metrin korkeudessa ja lämpötila on 10 astetta vähemmän kuin rannikolla.

Maustesaari
Saarella kasvaa vaikka mitä mausteita, muskottipähkinää, kanelia, inkivääriä ja kaakaota. Maailman kaakaotuotannosta 15 % tulee Grenadasta.
Vierailtiin mm. Belmontin kaakaofarmilla, jossa syötiin maittava lounas mm. vihreän banaanin keittoa. Grenadassa on myös punaisia banaania.
 
 
Oppaamme oli sitä mieltä, että apteekkilääkkeitä ei tarvita, kaikista mausteista ja hedelmistä löytyy parantavia voimia. Kaakaossa ja kookosmaidossa on niin paljon magnesiumia, että purkkiin ei tarvitse tarttua. Joka mausteessa oli hoitava vaikutus, milloin syöpään milloin johonkin muuhun tautiin. Ainoa mauste, jota haukkui, oli pippuri. On kuulemma huono verenkierrolle.

 
 

Terveet, hyväkuntoiset grenadalaiset
Terveiltä väki Grenadalla näyttää, syövät paljon kasviksia ja vihanneksia ja kävelevät mäkeä ylös ja alas. Lapset kävelevät kouluun ja täälläkin tosikauniit koulu – uniformut. no aikuisväestölle kuulemma maistuu rommi vähän liian hyvin. Kouluja ja kirkkoja saarella on paljon, mutta vain yksi vanki.
 

 

Näimme paljon lapsia Pyhän Patrikin kirkon vieressä olevassa koulussa. Lähellä on hautausmaa ja Leapers Hillin muistomerkki, kukkulalta karibe intiaanit olisivat kertomuksen mukaan syöksyneet mereen ja kuolemaan 1650 – luvulla, kun olivat alakynnessä ranskalaisia vastaan.
 Täälläkin lapsilla iPad

 

Olisi suomalaisella insinöörillä ihmettelemistä
Grenadan tuotantolaitokset olivat itsessään nähtävyys, siinä olisi suomalaisella insinöörillä ollut ihmettelemistä. Rommia tehtiin 1750 – luvulta peräisin olevilla koneilla vielä tänään ja kaakaotehtaat olivat aika peltikasoja.


Rommin valmistusta , kone on Lontoon konepajalla tehty 1750
 
Maa pysyy köyhänä, niin kauan kuin vievät vain perustuotteita ja jalostusaste on matala.Matkailu on saarelle tärkeä elinkeino ja tänne tulee mielellään uudestaan.

Pääkaupunki St.George
Pääkaupunki on aivan risteilysataman vieressä ja tunnelia pitkin pääsee kaupunkiin. Siellä mielenkiintoisinta on kauppahallit mm. iso kalahalli. Korkeuserot ovat kuin San Franciscossa, kirkko on korkeimmalla nyppylällä jyrkän kadun päässä.
Lähellä kaupunkia on Marine Park, jossa veden alla kalojen lisäksi patsaspuisto.
Alkuperäistä tunnelmaa, mahtava luonto ja ihanat ihmiset Tämän saareen on helppo rakastua.

2 kommenttia:

  1. Moi Arja! Olipa kiva kun sain vinkin tasta blogistasi, mukava seurata matkaasi siella kaukana. Meilla on Izmirissa jo 'talvi', eli sateista ja kosteaa. Terveiset Turkista!
    T. Petra

    VastaaPoista
  2. Moi Petra!
    Kiva kuulla susta, hyvää joulua sinne Turkkiin koko perheelle.

    VastaaPoista