Casablanca

Photo Copy Belfast Filmfestival

Casablanca jää väliin, 40 solmua tuulta Atlantilla ja reitti muuttuu, en taaskaan pääse Casablancaan ja Rickin kahvilaan vaan huomenna matka jatkuu Gibraltarille ja Cadiziin ja sieltä ylitetään valtameri.

Casablancaa ei voi ajatella ilman ihanaa elokuvaa Casablancaa, jossa hurmaavat Humphrey Bogart ja Ingrid Bergman ovat pääosissa.
Kyseessä on toisen maailmansodan aikainen Vichy hallinnon alla oleva marokkolainen kaupunki ja rakkauden kolmoisdraama.
Keskuspaikkana on Humphreyn esittämän Rickin baari. Rick ja  Ingridin esittämä Iisa olivat olleet Pariisissa rakastavaisia, mutta kadottaneet toisensa. Iisa oli myöhemmin mennyt naimisiin vapaustaistelija Victorin kanssa.
Elokuvan tunnuskappale on "As Time Goes By" Iisa pyytää Rickin baarin pianistia soittamaan kappaleen, "Play it Sam". Tämä vastustelee, koska Rick on kieltänyt koskaan enää soittamasta kappaletta. Kun musiikki soi, Rick tulee baariin ja rakastavaiset jälleen kohtaavat.
Paljon tapahtuu välistä mm. kilpalaulanta saksalaisten ja ranskalaisten välillä Marseljeesin tahdittamana. 
On paettava, mutta on vain kaksi exit viisumia. Ritarillisesti  Rick antaa ne Victorille ja Iisalle, jotka sumuiselta lentokentältä pääsevät viime hetkellä pakenemaan Lissaboniin.
Kuuluisia repliikkejä elokuvassa ovat myös :
"What about us?" "We always have Paris"
"God Buy Rick, God Bless You!
"Louis, I think this is Beginning of a Beautiful Friendship"

Nyt Ricks Coffee vihdoin Casablancassa
Täydellinen kopio elokuvan baarista on nyt Casablancassa, osoitteessa 248 Boulevard Sour Jdid hyvin lähellä satamaa.
Amerikkalainen Kathy Kriger, joka oli ulkoministeriön palveluksessa Marokossa, perusti baarin syyskuun yhdennoista jälkeen 2001.
Täälläkin paikalla on pianisti ja hänelle voi kuiskata toiveen "Play it Sam, Play As Time Goes By".

Malaga - Andalusian helmi

Ensimmäinen Satama
Ensimmäinen satama on Malaga, tosin pikavisiitti. Satamassa ollaan klo 13 - klo 18, vain  viisi tuntia.
Andalusia edustaa kaikkea sitä, mikä tulee ihmisille mieleen Espanjasta. ikuinen aurinko, viehkot valkoiset kylät ja talot värikkäine kukkaruukkuineen, tulinen flamenco ja härkätaistelut.

Upea rantabulevardi ja hienot pääsiäiskulkueet
Malaga on moderni satamakaupunki, satamasta lähtee  hieno  Paseo Maritimo de Ruiz -rantapromenadi kahviloineen, ulkoilmakuntosaleineen ja näkeepä täällä kalastajiakin.
Asukkaita Malagassa on jo 600 000, kauniit kukkulat ympäröivät kaupunkia.
Malagan pääsiäinen on huikea spektaakkeli. Edellisen kerran olin täällä pääsiäisenä,  kun useiden päivien ajan loisteliaat kulkueet kulkivat pitkin katua. Monet paikalliset valmistelevat pääsiäiskulkuetta koko vuoden omissa veljeskunnissaan. Osuimme erikoiseen baariin Cordobassa ennen pyhiä, baari oli täynnä miehiä ja musiikki oli hyvin erilaista ja surumielistä kuin baarissa yleensä. Hotellin väki ihmetteli, miten olimme yleensä päässeet sisään, koska baarit ovat vaan veljeskunnan jäsenille. Ihan Kaurismäkeläinen tunnelma. 
Pääsiäisen juhlinta kestää Palmusunnuntaista aina pääsiäissunnuntain iltaan asti.Valtavia uskonnollisia patsaita kannetaan suurilla "tranoilla" lavoilla katkeamattomana virtana muuan väen katsoessa katujen vierellä. Vaikuttavaa!

Maalaustaiteen neron Picasson museo
Koska aikaa on vähän, ryntään suoraan tuomiokirkon ohi kohti 1500 - luvulta olevaa Palacio Buenavistaa. Täällä on Malagassa 25.10.1881 syntyneen loistavan Pablo Picasson taidemuseo. Viime kerrasta jäi erityisesti mieleen Picasson pojan Paolon pojan muotokuva "Valkoinen hattu" ja edelleen se on hellyttävä. Nyt löysin toisenkin maalauksen Paolosta, jossa hän istuu aasin selässä.
Pakko tehdä valintaa, koska maalauksia on 200 ja  haluan vielä istahtaa täällä asuvan tuttavani Tiina Maskosen kanssa Plaza de la Mercedes aukiolla, jossa on Picasson syntymäkoti. Keskustelimme, oliko Picasso hullu vai nero, sehän on aina veteen piirretty raja. Taiteenpuolesta nero, mutta yksityiselämässään julmuri.

Syntymäpäiväsankari Maskosen Tiina

Paolo Picasso 1923

Periespanjalainen shoppailukaupunki ja Centro Historico
Juoksujalkaa kävelykatu Marques de la Lariokselle, jossa parhaat liikkeet. Ihania kenkiä ja muodikkaita vaatteita, shoppailu aikaa ei vain ole.
Malaga on periespanjalainen kaupunki, jossa iloinen ilmapiiri ja loistavat ravintolat.
Historiallisessa keskustassa on useita kauniita aukioita mm. Plaza de la Constitucion, josta alaa vilkas ravintolakatu ja ostoskatu Granada.
Tällä kerta vanha kaupunki ja historialliset nähtävyydet jäävät väliin.
Vanhaa edustavat Alcazaba-linnake roomalaisine amfiteattereineen ja sen takana Gibralfaro-linnake, maurien perintö. Andalusiassa elivät aikoinaan juutalaiset, maurit että kristityt sulassa sovussa. Falconesin kirja "Fatiman käsi" kertoo vaikuttavalla tavalla, mitä tapahtui, kun maurit joutuivat luopumaan vallasta. Juutalaiset olivat jo lähteneet aikaisemmin.
Andalusiassa on eletty aikakausi, jolloin eri uskonnot, tieteet ja taiteet kukoistivat rintarinnan. Nykyään tuntuu, että tällainen yhteyselo on entistä vaikeampaa, sääli!

Malagasta on kehittymässä tärkeä kulttuurikaupunki. Kaupungissa on useita taidemuseoita kuten Picasso museo, Carmen Thyssen, CAC Malaga, joka on avannut uuden toimipisteen CAC Mijas, afrikkalaista taidetta esittelevän Jorge Rando kulttuurikeskus. Myös Pompidou keskus avaa oman museon lähiaikoina Malagaan. Nyt kävin taas Picasso museossa ja poikaa Paoloa esittäviä tauluja olikin kaksi, toisessa Paolo ratsastaa aasilla. Picasso asui 10 - vuotiaaksi Malagassa, josta perhe muutti Galiciaan.

Lisäksi kun Andalusiassa ollaan, on toki oma museonsa flamencolle ja härkätaistelulle. Federico Lorcan kantakapakan vieressä oli tänään ihan aitoa mustalaisflamencoa kuultavissa.

Sataman läheisyyteen on syntynyt paikallinen SoHo, jossa on paljon pikku teattereita. Malagan suosittuja pikkuteattereita ovat mm. Echegaray, Chela Mar ja Coche Cabaret. Kymmenellä eurolla pääsee seuraamaan esityksiä.

Tänään 28.11 klo 18.00 avataan Malagan upeat joulukadut, laivalla piti olla jo klo 17, joten valaistus jäi näkemättä. Mutta rakennelmista jo huomasi, että hienoja ovat.

Tiinan kanssa juotiin hänen syntymäpäivämaljansa vielä amfiteatterin ja linnoituksen juurella olevassa El Pimpi ravintolassa. Filmitähti Antonio Banderas on ostanut ravintolan vierestä olevasta talosta kattohuoneiston.

Malagassa viihtyisi vaikka kuinka pitkään, aina mahtava tunnelma ja ystävälliset ihmiset.
Metrokin on valmistunut kaupunkiin, ei tullut tällä kerralla kokeiltua.

Hyvästi räntä ja kylmyys

Kone Milanoon lähti ajallaan, vieressä istui suomalainen tiedenainen, joka oli matkalla Parmaan elintarvikeviraston kokoukseen. Sen saman viraston, jonka Berlusconi onnistui oman kertomuksensa mukaan flirttailemalla saamaan Tarja Haloselta Italiaan Suomen sijaan.

Milanossa ilma oli yhtä sumuinen ja ankea kuin Helsingissä. Jostain syystä minut laitettiin saksalaisten kanssa samaan bussiin, mikä oli ihan ok, koska lähdimme heti. Maasto oli aluksi tosi tasaista, vain poppelikujat reunustivat maisemaa.

Kun tultiin vuorten yli Ligurian rannikolle, pilvimassa repesi, aurinko paistoi ja ensimmäiset palmut näkyivät. Laiva lähti Savonan kaupungista, joka on ollut merenkulun keskus aina. Cristoffer Kolumbus kävi täällä, mutta tunnetumpi on paikkakunnalla Leon Pancaldo, joka purjehti Magellenon kanssa 1519 ensimmäisenä maailman ympäri. Savonnan vanha keskusta näytti sympaattiselta, tärkeimmät rakennukset ovat 1400 – luvulta, Rovere renessanssin ajalta.

Kaupungille ei ehtinyt, koska meidät vietiin suoraan satamarakennukseen, jossa tehtiin terveysselvitys. Siellä saikin odottaa vuoroaan puolitoista tuntia ennen laivaan pääsyä.

 

Laivassa

Hytti oli iloinen yllätys, iso 20 neliötä, valoisa ja hyvin varusteltu, kaappitilaakin tarpeeksi. Ulkohytti ja parveke, antaa kivasti yksityisyyttä, jos ei koko aikaa kaipaa seuraa.

Hyttiemäntä Joanna, nuori filippiiniläinen nainen tuli tervehtimään. Innostuin purkamaan laukkuja niin, että lounas jäi väliin

 

 

 

 

 

Pelastusharjoitus kuuluu ensimmäisen päivän ohjelmaan. Tuttuni tietävät, että mulla on loistava suuntavaisto. Onnistuin pääsemään jonnekin miehistön tiloihin ennen kuin oikea pelastuskansi löytyi. Minusta hieno tapa lähteä on elokuva Titanicin Salomon Guggenheimin tyyli, hän seisoi palvelijansa kanssa Titanicin portaiden luona frakki päällä samppanjaa siemaillen, kun laiva upposi. No tosi paikan tullen yrittäisi varmaan pelastuskannelle ja veneeseen, jos nyt ensin saa hytin oven auki. Laivan kallistuessa se on kuulemma yllättävän vaikeaa.

.

Illallisseuraa

Päivän päätteeksi oli illallinen, seurana muita suomalaisia. Ovat todellisia konkareita risteilyssä. Vieressäni istunut oululaispariskunta on jo kuusi kertaa ylittänyt Atlantin, viimeksi kohteena Argentiina. Muutkin suomalaiset olivat kokeneita Costan risteilijöitä.

Tarjoilijana mies Guatemalasta ja aputarjoilija oli Kiinasta. Vähän oli ensimmäisenä päivänä homma vielä hakuisessa.. Osa ruokalajeista on pakko jättää väliin, vaikka annokset eivät onneksi ole isoja.

 

Yö sujui hyvin, Välimeri oli tyyni, eikä laiva keikkunut.

Aamulla kannelle salsaa tanssimaan ennen aamiaisesta, joka aamu on myös yhteinen kävelylenkki. Muutenkin ohjelmaa on vaikka kuinka, erilaisia hyvinvointi luentoja ja iltaisin musiikkiesityksiä baarissa sekä show – ohjelmaa.

Kauppoja on runsaasti ja niissä on alkanut joulualennusmyynti. Lisäksi on iso spa ja kuntosali. Itse aion viihtyä kannella ja kirjastossa hyvien kirjojen parissa

 

A dream come true - Crossing the Atlantic



Kuva lainattu 

http://www.kreuzfahrt-sonne.de/AASchiffsdatenbank/Costa/Costa_Fortuna/costa_fortuna_bilder.htm

Ihana kummitätini Ellen ja Amerikka
Pitkään olen haaveillut ylittäväni Atlantin laivalla. Ajatus syntyi jo pikkutyttönä, kun olin vastassa kummitätiäni satamassa. Ellen asui New Yorkissa ja oli töissä Swedish American Cruise Linesilla, jonka toimisto oli Rockefeller Centerissä. Kummitätini tuli joka toinen kesä lomille Suomeen ja totta kai laivalla ja mukanaan mitä ihmeellisempiä tuliaisia. Prinsessamekkoja ja leluja, mm. ensimmäisiä Barbie nukkeja muodikkaine vaatteineen.
Vielä 1960 - luvulla Amerikkaan menevät vaihto - oppilaat matkustavat laivalla, ei lentokoneella. Titanicin tarina on aina kiehtonut minua, hienot salongit ja upeat portaat ensimmäisessä luokassa, se oli tyylikästä matkustamista.
Suurin  osa siirtolaisista toki matkusti kolmannessa luokassa, missä olot eivät kehuttavia. Kati Tervon kirjassa Sukupuu kuvataan yhden päähenkilön Verna Schumacherin matkaa yli Atlantin ms George Washingtonilla 1921 neljän hengen hytissä kolmannessa luokassa. "Laiva muistutti  ihmisarkkia. Kaikki pakenivat köyhyyttä tai tylyä kohtelua kuin vedenpaisumista. Emme voineet viikkoon peseytyä , alkeelliset vesitilat likaantuivat saastaiseen kuntoon matkan aikana eikä niitä siivottu."
Nykyiset risteilyalukset suovat luksusta kaikissa hyttiluokissa. Alukset ovat valtavia kelluvia hotelleja, suurimat jo yli 200 000 tonnia viihde- ja aktiviteettikeskuksineen. Monissa hyteissä on jopa parvekkeet.

Karibian Risteilyt ja erilaisempi info
Ollessani Aurinkomatkoilla aloitimme Karibian risteilyt jo 1980 - luvun lopussa Carnival Cruise Linesin kanssa lähtösatamana Miami. Siihen aikaan risteilymatkailu ei suinkaan ollut tavallista ja järjestimme myyjille koulutuksia ja tutustumisia uusiin aluksiin.
Yhden Carnivalin infotilaisuuden muistan erityisesti. Olin aloittanut syöpähoidot ja ensimmäisen hoidon jälkeen menin kampaajalle peruukin kanssa. Tarkoitus oli muodistaa peruukki, kun sitten joskus tarvitsen sitä kuukausien kuluttua. Samana iltana oli Carnivalin uuden aluksen esittely ja menin pesupaikalle kampaamossa. Yhtäkkiä kampaamon vietnamilainen apulainen alkoi kirkumaan hysteerisesti. Tukkani lähti valtavina tuppoina pesupaikalle. Onneksi peruukki oli mukana, oma tukka leikattiin ihan lyhyeksi, kaikki kyynelehtivät kampaamossa, mutta peruukki päähän ja menoksi. Alle tunti siitä, kun tämä tapahtui, seison parin sadan ihmisen edessä puhumassa uudesta laivasta ja risteilystä. Se on niitä hetkiä, kun siitä selvisi, selviää melkein mistä vaan.
No risteilyt ovat iloinen ja rento asia. Risteilylle lähtevät kaiken ikäiset eivät suinkaan vaan eläkeläiset. On kätevää, kun voi käydä monessa paikassa, muttei tarvitse purkaa ja pakata koko aikaa vaan hytti on kotisi koko risteilyn ajan.

Kotini on seuraavat viikot Costa Fortuna
Karibian risteilyt, lähtösataman Miami, ovat edelleen suosituimpia, mutta nyt seilataan jo vuoden ympäri Välimerellä. Myös Kaukoidän risteilyt lisääntyvät ja nyt voi tehdä jopa maailmanympäriristeilyn.

Oma reittini kulkee seuraavaa reittiä : Savona-Malaga-Casablanca- St.Cruz de Tenerife- Atlantin ylitys- Barbados-Grenada-St.Lucia- Martinique ja päätesatama on Guadeloupe.
Aluksena on hieman yli sadan tuhannen tonnin alus Costa Fortuna.
Kyseessä on all inclusive risteily, kaikki kulut juomarahoineen ja satamamaksuineen on jo maksettu etukäteen. Ruokailu hieman huolettaa, ruokaa on niin paljon, aamiainen, lounas, iltapäiväkahvi ja illallinen. Pakko jättää jotain väliin.
Toinen asia, mikä askarruttaa, on miten aika kuluu Atlantin ylityksellä. No kirjoja ja lehtiä on melkoisesti ladattuna iPadillä ja merihän on ihana elementti rauhoittua.
No ei kun menoksi - go! Rapotoin matkan varrelta, jos tekniikka toimii.