Erilainen Tapaninpäivä 26.12.2004

Erilainen Tapaninpäivä 26.12.2004

 

 Kuva Copy Thailand Tsunami - My Experience

Rauhallisten joulupyhien odotusta

Rankan syksyn jälkeen kaikki odottivat innolla joulupyhiä ja suunnitelmissa oli lepoa, hyvien kirjojen lukemista ja ystävien tapaamista.

Kaikki muuttui kuitenkin yllättäen sunnuntaina, tapaninpäivänä 26.12.2004.

 

Tapaninpäivän painajainen

Suurin osa kotimaan henkilökunnasta huomasi teksti tv:stä, että Aasiassa oli ollut maanjäristys ja sen seurauksena hyökyaalto.

 

Tilanteen kauheus ei kuitenkaan paljastunut heti, sillä tiedotusvälineistä sai kuvan, että ei ole syytä huoleen.

Vaikutti, että tilanne Sri Lankassa oli hankalampi kuin Phuketissa.
Ulkoministeriö rauhoitteli kertomalla, että suomalaisilla ei ole mitään hätää, kaikki ovat kunnossa.
Seurasimme BBC kanavaa, josta tuli suoraa raporttia tapahtumista ja toimistolle alkoi kerääntyä henkilökuntaa.
Perustettiin kriisiryhmä, jonka johtajana toimi toimitusjohtaja.
Tiedotusvälineet ja omaiset ryhtyivät soittamaan toimistolle. Yritimme saada kohteista ja oppaista mahdollisimman paljon tietoa.
Ulkoministeriön puhelinlinjat tukkeutuivat, emme saaneet mitään yhteyttä.
Sri Lankassa oli lomailemassa eräs henkilökunnasta ja hän raportoi tilanteesta.

Khao Lakia ei enää ole!
Kaikista muista kohteista tavoitimme oppaat paitsi Khao Lakista. Oli valtava huoli Piasta ja Ninasta. Mitä Khao Lakissa oikein tapahtuu, kun sinne ei saada yhteyttä.

Nyt jälkikäteen tiedämme, että paikan päällä oli valtava kaaos. Hyökyaalto oli pyyhkäissyt sinne valtavalla voimalla, mm. Finnmatkojen Blue Village hotelli oli pirstoutunut kokonaan.
Tiet olivat poikki kohteeseen, samoin tietoliikenneyhteydet.
Kului kuitenkin kokonainen päivä, ennen kuin selvisi, että Khao Lakia ei enää ole.

Koko paikkakunta oli huuhtoutunut mereen, hotellit tuhoutuneet ja hyökyaalto vienyt mukanaan tuhansia ihmisiä.

Tilanne Sri Lankassa

Sri Lankassa saatiin asiakkaat yllättävän nopeasti siirrettyä pääkaupunkiin Colomboon turvaan, vain kolme asiakasta olivat kadoksissa. Hekin löytyivät melko pian, maanantaina.

Oppaillamme oli Sri Lankassa vaikeaa, asiakkaat olivat shokissa ja osa asiakkaista halusi hakea itsepintaisesti tavaransa hotellista, vaikka se oli vaarallista.

Sri Lankan kadut olivat täynnä vaeltavia, kotinsa ja omaisiaan menettäneitä paikallisia.

Hotelleiden ryöstö alkoi ja epätoivon aisti kaikkialla.
 

Evakuointilennot alkoivat

Suomessa oli tehty päätös, että osa henkilökuntaa lähtevät parin tunnin varoituksella Phuketiin, samalla koneella, jonka piti viedä asiakkaita saarelle.

Lomalaiset jätettiin kuitenkin Bangkokiin ja kone siirtyi tyhjänä Phuketiin evakuoimaan jo saarella olevia matkailijoita.

Tämä Finnairin kone oli ensimmäinen kone, joka laskeutui tsunamin jälkeen Phuketiin.

Myöhemmin Phuketiin lähetettiin pääkonttorilta oppaiden avuksi lisää henkilökuntaa.

Ympäripyöreitä vuorokausia kohteissa ja Suomessa

Täällä Suomessa kuten kohteissakin tehtiin vuorokaudet ympäri työtä, sovittiin, että huolehdimme toisistamme. Valvoimme, että jokainen saa edes neljä tuntia unta, mikä oli Finnairin ylihoitajan mukaan minimi, jotta pysyy tolkuissaan.

Mutta katastrofi tilanteessa ihmiset venyvät, niin kohteissa kuin pääkonttorilla, vedimme 30 tuntia yhteen putkeen töitä.
 

Omaisten huoli

Pääkonttorissa oli heti maanantaiaamuna avattu Aurinkomatkoille oma päivystysnumero. Omaisten tiedusteluihin puhelimitse vastanneet joutuivat yllättävän kovaan tilanteeseen.

Kun päivät etenivät ja tiesit, että toivoa ei enää ole, niin miten löytää oikeat sanat hätääntyneille omaisille.

Puhelimessa vastanneille tuli usein vastaan sama omainen päivä toisensa jälkeen ja vastaaja ryhtyi elämään esim. xx kohtalon mukana.

Ensimmäinen kysymys heti aamulla töihin tullessa oli, että onko xx tullut tietoa ja myöhään illalla, ennen kotiin lähtöä selasi löytyneiden listaa toivoen xx nimen löytyvän sieltä. Taas pettymys, xx ei ollut listalla.

Tiistai aamuna olimme jo aika varmoja, että kaikki evakuointikeskukset ja sairaalat olivat jo koluttu ja uusia eloonjääneitä ei enää löydy.

Koneita vastassa Helsingin kentällä ja myös ihmeellisiä selviytymistarinoita

Itse olin vastassa kohteesta palaavia lentokentällä.
Niin monta ihmeellistä selviytymistarinaa, pelastamisen ratkaisi täysin sattuma.
Riippui siitä, missä olit aallon tullessa tai onnistuitko saamaan kiinni jostain esineestä, pääsitkö kiipeämään puhelinpylvääseen tai palmuun.

Pelastuneet kuvasivat paljon ääniä, miten meri ensin vetäytyi, tuli aivan hiljaista, sitten valtava kohina ja mielettömällä nopeudella lähestyvä suuri vesimassa, tsunami.

Jos joutui aallon vietäväksi, oli tuntunut kuin olisi ollut pesukoneen kuivausrummussa.

Montaa vaivasi kysymys ja syyllisyys, miksi juuri minä selvisin.

Itse pääsin läheltä seuraamaan erästä onnellista tarinaa yhdestä perheestä

Ensin oli poika, joka oli tuotu vuoristosta Phuketin kentälle, hän kuvitteli olevansa nelihenkisen perheen ainoa perheen eloonjäänyt. Sitten löytyi äiti ja pikkuveli sairaalasta seuraavana päivänä ja lopulta isä pahoin loukkaantuneena parin päivän päästä.

Voitte kuvitella omaisten hätää, kun ei ollut tietoa, ovatko muut rakkaat elossa.

Suomeen tuotiin 21 lasta, jotka menettivät vanhempansa tässä luonnonmullistuksessa.

Oli niin lohdutonta katsella heitä lentokentällä.

 

Kriisiapua/debriefing

Suomessa oli Punaisen Ristin ja kirkon toimesta järjestetty kentällä välitön kriisipalvelu ja jälkipuinti voitiin tehdä heti.

Myös henkilökunnallemme järjestettiin kriisiapua. Monella oli univaikeuksia, päänsärkyä ja muita psykosomaattisia oireita. Päällimmäisenä kaikilla on suuri suru, joka tulee kestämään pitkään.

Usko hyvään…
Kaiken tämän kauheuden keskellä on myös usko ihmisessä piilevään hyvään kasvanut, niin moni auttoi pyyteettömästi.
Thaimaalaiset olivat suurenmoisia ja heitä kaikki kiittelivät.
Suomessa Punainen Risti, kirkko, Vantaan kriisipalvelu ja Finnair tekivät loistavaa työtä.

Myös usko Aurinkomatkoihin ja meidän henkilökuntaamme kasvoi. Vapaaehtoisia sai aina, oli mikä vuorokauden aika tahansa. Oppaat ja muu henkilökunta pystyivät jopa yliluonnollisiin suorituksiin.

Olen kaikista valtavan ylpeä!

 

Osa jo lähdössä uusille poluille

Osa oppaista on jo lähdössä uusiin kohteisiin, oli mukava nähdä heitä täällä Suomessa ja kuulla heidän nauravan ja tekevän tulevaisuuden suunnitelmia.

Meidän tulee tukea toinen toisiamme, että jaksamme tulevan vuoden haasteet.

Myös omaa henkilökuntaa oli lomalla kohteissa ja yksi loukkaantui pahasti.

 

Elämä jatkuu

Tällä viikolla olemme jo tehneet muutakin kuin hoitaneet katastrofia.

Matkamessut alkavat ensi viikolla, lisäsarjat Pattayalle ja Brasiliaan ovat jo myynnissä.

Phuketin matkat aloitamme taas helmikuun alussa, se on kädenojennus paikallisille, jotka saavat elantonsa matkailusta.

Khao Lak oli ihana paratiisi, kun kävimme sopimusneuvottelijan kanssa pari vuotta sitten tutkimassa kohdetta.

Vaikea sanoa, tuleeko siitä enää pohjoismaalaisten kohdetta.

On liian paljon surullisia tarinoita ja ruumiita.

 

Kaikesta huolimatta hyvää uutta vuotta 2005 ja voimia meille kaikille!

Nythän 2014 tiedämme, että Khao Lak on toipunut ja sinne on jo useamman vuoden taas tehty matkoja. Myös varoitusjärjestelmiin kohteissa on todella satsattu.

 

Tervetuloa räntä ja Suomi - loppuajatuksia risteilystä

Tervetuloa räntä ja myrskyt, mitä jäi päällimmäiseksi mieleen…

Matkaa kertyi laivalla yhteensä 4729 merimailia(yksi merimaili = 1,852 km). Atlantin ylitys oli Cadizista Barbadosiin 3241 merimailia.

 Ihana, aina yllättävä meri ja merimiesgeeni
Parasta oli itse meri, rakastuin täysin Atlanttiin. Oli aivan ihana kaikkina vuorokauden aikana seurata meren liikkeitä ja kuunnella sen rauhoittavaa ääntä. Iltaisin tähdet näyttivät niin kirkkailta ja saimme ihailla myös kuuta tummalta taivaalta.

Yllättävää oli, kuinka aurinkoista oli Atlantilla ja meno oli tällä kertaa tosi tasaista.

Karibian meri oli hieno myöskin, upea väri, mutta kyllä Atlantti on minun mereni, sen isot kuohuvat aallot. Vain yhtenä päivänä meri oli hieman raju ja hieman heitteli kävellessä, mutta muuten saatiin nauttia mitä hienoimmista keleistä. Kun pääsi siihen merellä olemisen flowhun, olisi voinut jatkaa vaikka kuinka kauan. Tietenkin joinakin päivinä tuli hetkittäistä tylsistymistä, mutta se meni nopeasti ohi.

Ehkäpä sukuni merimiesperimä on geeneissä, isoisäni oli Ahvenanmaalta ja suku on täynnä merikapteeneja ja luotseja.

Hyvä hytti ja mukava, eurooppalainen tunnelma

Itse hytti oli positiivinen yllätys, oli tilava ja hyvin varusteltu ja minulle parveke oli ihan huippua. Se antoi sopivasti yksityisyyttä ja siellä oli mukava lueskella tai katsella pilviä. Juttelin monen kanssa, jotka olivat sisähyteissä ja olivat ihan tyytyväisiä. Silloin vain vietät enemmän aikaa laivan yleisissä tiloissa. Vaikka laiva oli täynnä, ei ruuhkan tuntua ollut eikä pahemmin jonoja. Hytin sänky oli tosi hyvä, nukuin paremmin kuin kotona.

Kivaa oli kun oli niin kansainvälinen porukka laivalla, tutustui monenmaalaisen. Kaikki olivat rentoja ja hyväntuulisia, häiriköitä ei näkynyt. Mutta oli myös hyvä, että välistä sai jutella suomalaisten kanssa illallisella, olivat harvinaisen fiksua ja miellyttävää seuraa.

Helppo rantautuminen ja monipuolinen retkiohjelma

Hyvää oli, että laivat pääsivät laituriin lähelle vierailupaikkoja ja laivan aikataulut pitivät hyvin.

Retkiohjelma oli laaja ja hyvin monipuolinen. Minusta kannattaa valita laivan retket mieluummin kuin taistella sataman taksihuijareitten kanssa. Paljon oli pyöräretkiä, katamaraani – ja kajakkiretkiä, jeeppiseikkailuita ja sademetsäkokemuksia. Oppaat olivat asiantuntevia ja paikan ilmapiiri hyvin välittyi heidän kauttaan. Suosikkisatamiani oli yllätys, yllätys Malaga ja Cadiz sekä Grenada ja Saint Lucia. Parhaat rannat olivat Barbadosilla ja paras opas Martiniquella. Upeimmat luontoelämykset olivat Grenadassa ja Saint Luciassa, sademetsät olivat niin satumaisia. Paras ostoskaupunki oli Malaga.

 Paras opas Chantalle Martinique

Barbadosin iloinen opas Marsha

Paras ostoskaupunki Malaga, jossa aikaa tosin niukasti. Laivalla myös hyvä kauppavalikoima ja hyvät alennukset.

Aika ei todellakaan tullut pitkäksi

Ohjelmaa oli laivalla vaikka kuinka, jumppia, tanssiopetusta, tietokilpailuja, luentoja. Osa jaksoi pelata korttia ja kimbleä aina sisätiloissa. Osa taas keskittyi täysin auringonottoon, heti aamusta valtasivat kansituolit ja saarilla ottivat taksin rannoille.

Ruoka oli ihan hyvää keskitasoa, kun pitää miellyttää monenlaista asiakasta, niin maku pysyy aika neutraalina. Määrässä ei todellakaan ollut ongelmaa, kaikki olivat huolissaan kilojen karttumisesta. Ja täällä sai kyllä kunnon pastaa ja risottoa ja pääruokavaihtoehtoja oli aina 3 - 4.

Erikoisillallisia oli mm. Kiitospäivän illallinen, Kapteenin illallinen, Lähtöillallinen ja Italialainen ilta.

Iltaohjelmien taso vaihteli, osa oli erinomaisia, osa latteita. Laivan bändit soittivat ihania vanhoja klassikoita, mulle tuttuja ihania latinokappaleita [S1] omasta nuoruudesta. Hevimetallin tai rajun rockin kannattajille ei ollut tarjontaa.

Aikaeroon sopeutui helposti hitaasti matkustettaessa

Aikaerosta ei tarvinnut laivalla mennessä kärsiä ollenkaan, kun pikkuhiljaa käännettiin kelloa aina tunti, niin meni ihan huomaamatta.

Mikä vähän harmitti

Rankinta olivat tulo – ja lähtöpäivät, vaikka kaikki oli hyvin organisoitu. Mutta niinhän se on aina matkoilla. Guadalupen kenttää ei ole suunniteltu näin isolle porukalle, ilmastointi ei kunnolla pelannut ja oli jonoja. Onneksi Condorin lento Guadalupe – München oli tasokas.

Mua henkilökohtaisesti korpesi nettiongelmat, mutta jos ei välittänyt olla yhteydessä ulkomaailmaan, niin mikäs siinä.

Itse en joutunut käyttämään lääkäriä, mutta kuulin muilta suomalaisilta, ettei lääkäri puhunut englantia.

Kielet vielä erottavat Euroopan Unionissa

Kielet olivat jatkuvan keskustelun aihe. Ranskalaiset valittavat eniten, vaikka kaikki oli aina ranskaksi. Mutta kuulemma joskus puhuttiin enemmän italiaksi kuin ranskaksi. Ranskalaiset eivät myöskään tykänneet, että bussissa oli opastusta englanniksi tai kuten he ilmaisivat, että miksi käännetään ranskasta englanniksi.

Hollantilaiset valittavat, koska ei ollut omaa opasta ja kuulutuksia hollanniksi. Heitä oli noin 200. Espanjalaiset taisivat hyötyä eniten, koska heitä vain parikymmentä, mutta kaikki kuulutukset myös espanjaksi ja heillä oli oma opas, ihana Elena. Pieni brittiryhmä koki myös jäävänsä retkillä vähemmälle opastukselle.

Suomalaiset eivät valittaneet kielestä ollenkaan, tajuttiin, että pienen kansakunnan edustajien pitää osata kieliä. Että kyllä EU:ssa vielä tämä kieliasia kovasti jakaa ihmisiä. Itselleni oli loistava kielikylpy koko matka. Jotenkin pärjäsin jopa surkealla ranskallani.

Niille suomalaisille, jotka haluavat suomalaista palvelua, on Loistoristeilijällä suomalaisen matkanjohtajan vetämät matkat.

All Inclusive

Vaikka en noin yleensä ottaen kannata all inclusive lomia, niin laivalla se toimii hyvin. Loistoristeilyllä on maksettu kaikki satama - ja palvelumaksut, lennot, ruuat ja juomat(jotain poikkeuksia lukuun ottamatta).

Lisämaksu tulee vain hytin minibaarista, jos ottaa sieltä jotain, hyvätasoisista kylpyläpalveluista ja retkistä maissa.

e

Matka oli niin kiva, että kohta täytyy taas lähteä uudelleen merelle. Jos nyt kuitenkin kävis Tallinnassa ensin. 

---

 [AS1]

Costa Fortuna kuin pikku kaupunki

Costa Fortuna on kuin kokonainen kaupunki

Laivamme Costa Fortuna on 11 vuotta vanha, mutta tosi hyväkuntoinen. Tykkään sisustuksesta paljon, on art deco henkinen. Paljon on maalauksia seinillä ja jopa hissin ovissa.

 

Pituutta laivalla on 272 metriä ja leveyttä 35,5 metriä ja kerroksia on 11. Laiva on valmistunut Venetsian telakalla. Hyttejä on 1350 ja maximi asiakasmäärä on 3470 ja 1000 miehistön jäsentä. Hyttejä ei tällä matkalla ole vapaina.

Miehistön arkea

Miehistöä on siis 1000, paljon aasialaisia filippiiniläisiä, intialaisia ja jopa kiinalaisia. Upseeristo on italialaista.

Eurooppalaisella miehistöllä on viiden kuukauden sopimus ennen lomaa ja aasialaisilla yhdeksän kuukauden sopimus.

Komentosillalla, jonne hyvin näkee hyttini parvekkeelta, on aina 10 miehistön jäsentä paikalla neljän tunnin vuoroissa.

Muu miehistö tekee työtä 10 tunnin vuoroissa ilman vapaapäiviä. Miehistöllä on kahden hengen hytit.

Kaikenlaisia kykyjä löytyy miehistön parista, eilen illalla oli show ”I have a dream”, missä tavalliset miehistön jäsenet(ei siis animation team) lauloivat ja tanssivat. Erityisesti jäi mieleen filippiiniläisen baaripojan ja espanjalaisen kosmetologin komea laulu ja perulaistyttöjen vilpitön kansantanssi. Nuorille laiva tarjoaa takuulla mielenkiintoisen ja mahtavan työkokemuksen kansainvälisessä ympäristössä, vaikka työ onkin raskasta ja päivät pitkiä.

Tänään kannella upseeristonjäsenet esittelevät baarimikon taitojaan ja komeat italialaiset tanssittavat muutamana iltana laivan baarissa.

Mitä kaikkea laiva pitääkin sisällään

Laivan keittiö on keskeinen paikka ja keittiössä tehdään 30 000 annosta päivittäin lähes ympäri vuorokauden. Koska ollaan italialaisella aluksella, pastaa on varattu 2500 kg, lihaa 700 kg, kalaa 500 kg. Laivalla on oma leipomo, joka viikossa tekee 100 000 leipää.

Laivassa on oma verhoomo, puusepänverstas, valtava pesula jätti pesukoneineen, ompelimo. On oma sairaala ja apteekki. Suuri määrä liikkeitä, jossa päivittäin on alennusmyynti. Eilen kaupattiin kahta ihan tyylikästä kelloa 33 euron yhteishintaan. Oma valokuvaamo ja monet matkustajat ottivat kuvia mm. Kapteenin illallisen asuistaan.
Puhumattakaan kaikesta teknisestä, moottoreista ja muusta tekniikasta, joka pitää laivan liikkeessä.

Costa varustamo

Costa varustamolla on yhteensä 10 laivaa ja henkilökuntaa on 20 000. Varustamo on perustettu 1948, joten perinteitä on ja laivat seilaavat Italian lipun alla.

Costa on osa amerikkalaista Carnival konsernia, joka on maailman suurin risteilyfirma. Costan lisäksi Carnivalilla on useita tunnettuja brändejä kuten Holland American ja Pacific Cruise Lines.

Costa noudattaa RINA ympäristöohjelmaa ja on saanut hyvästä kierrätyksestä Green Star ympäristömerkin.

Laivalla suurin osa matkustajista on jo ollut ainakin yhdellä Costan risteilyllä ja monet jopa viidellä risteilyllä. Monet kuuluvat Costa Clubiin, jolla saa kivoja lisäetuja risteilyn aikana.

Atlantti

Atlantti peittää 20 % maan pinta – alasta ja nimi tulee tietenkin Kreikan mytologiasta ”Atlaksen Meri”. Atlantin keskisyvyys on 3926 metriä, syvimmillään se on 9219 metriä lähellä Puerto Ricoa. Kapeimmillaan Atlantti on 2848 km ja leveimmillään 4830 km USA: n ja Pohjoisen – Afrikan välissä.

Route du Rhum

Marraskuun 2 päivänä lähti Ranskasta Saint Malosa kuulu purjehduskilpailu Route du Rhum, rommireitti. Maali on sama kuin meilläkin eli Guadeloupe ja reitin pituus on 6500 kilometriä. Mukana oli suomalainen lentokapteeni Ari Huusela. Hesari kommentoi 14.11 otsikolla ”Julma, kaunis meri”, että matka on sujunut hyvin ja Huuselan mukaan on niin makeeta. Matkalla on ollut voimakas tuuli ja ajoittain metrien korkuiset aallot. ”Ihan hirveä yö takana, tuulta 0,5 – 2 kts ja suunta vaihteli 180 astetta. Vene kulki milloin mihinkin suuntaan, vaikka kuinka yritti. Aamiaiseksi Onni puuroa ja omenaa. Nukkuminen tapahtuu 20 – 40 minuutin pätkissä, ja vuorokaudessa unta kertyy noin 4 – 6 tuntia.” Huuselan matkan arvioitiin kestävän kolme viikkoa, mutta en ole lukenut uutisia, pääsikö perille vai keskeyttikö. Jos pääsi perille, ensimmäiseksi aikoi mennä suihkuun ja syödä kunnon aterian.

Meillä on aika paljon leppoisampaa Costa Fortunalla.

 

Mikä kellonaika ja mikä maa ja mikä valuutta?

Kello on vaihdettu tunnilla taaksepäin jo useaan kertaan ja taas ensi yönä siirretään. Kuulemma joka yö aina kunnes saavutaan Barbadosille 8.12.

Kohta joutuu todella kysymään, mikä kellonaika, mikä maa ja mikä valuutta. Karibian saaria on saari per päivä, Barbados, St. Lucia, Grenada, Martinique ja lopuksi Guadalupe. Osa matkustajista jatkaa vielä viikon risteilemistä ja käyvät mm. Tortolassa.
Retkiä on joka saarella runsaasti tarjolla ja hyvin erilaisia, pyörä – ja patikkareissuja, meriretkiä, kajakkireissuja ja lentoretkiä. Rommia, sokeriruokoa ja banaania sekä hienoja puutarhoja, plantaaseja ja vesiputouksia.

Aurinko nousee nyt 6.02 ja laskee 17.12.

Pukukoodi

Monia stressaa pukeutuminen risteilyllä. Ihan turhaan, itse voi aika vapaasti valita miten pukeutuu, kunhan ei tule rantavaatteissa ravintolaan.

Kapteenin illalliselle väki pukeutuu juhlavammin, eilen oli "Party in White", jolloin kehotettiin pukeutumaan valkoisiin vähän Rion Uuden Vuoden tapaan. Tänään on naamiaiset, mutta kukin osallistuu, jos tahtoo.

Suomen itsenäisyyspäivä cocktail

Meille suomalaisille oli järjestetty ihan kiva kokkaritilaisuus 6.12 johdosta. Oli kakku, risti tosin turkoosi, kuohuviiniä ja  soittivat Maamme laulun. Itse olin tuonut itsenäisyyspäivän kynttilän, jota poltettiin.

Tähän tilaisuuteen me kaikki suomalaiset pukeuduimme juhlavammin ja paikalla ollut italialainen miehistö oli pukeutunut sinisiin puvun takkeihin.

Tunnelma täällä tropiikissa toki erilainen kuin Suomessa.

 

 

Saint Lucia - häämatkalaisten suosikkikohde ja Martinique

Saint Lucia – häämatkojen suosikkikohde

Aamulla laiva saapui pääkaupungin Castriesin satamaan, hieno poukama purjeveneineen. Costa Fortuna pääsi laituriin ihan satamarakennusten viereen.

No, mielenkiintoista, välistä ei kuvia ollenkaan ja nyt tuli kaikki mahdolliset Saint Lucian ja Martiniquen kuvat, apua!

 Lilian ja Elena laivalla joulukuusta koristelemassa

 Saint Lucia ja Pigeon Island

 Rodney Beach

Nobel kirjailija Derek Wilcoxin hyvila

Martinique ja Saint Jamesin viskitehdas ja museo

Martinique- Atlantin ranta

Lounasta Martinique, curry kanaa ja leipäpuun hedelmästä tehtyä muusia

Martiniquen oppaamme Chantalle

 Martinique Saint Pierre ja teatterissa esiintynyt Pariisilainen tenori, kun laava vyöryi kaupunkiin

 Saint Pierre

 Bussista otettuja huonoja kuvia nykyisestä pääkaupungista Fort - de Francesta

Satamanäkymiä Martinique

Suunta kohti pohjoista ja Rodney Baytä. Täällä on saaren paras ranta ja sen edustalla Pigeon Island. Saarella on linnoitus ja täältä käsin amiraali George Rodney löi Ranskan laivaston 1782. Saint Lucia vaihtoi omistajaa aikoinaan 14 kertaa, vuorotellen englantilaiset ja ranskalaiset olivat vallassa. Lopullisesti kiista ratkesi 1812 englantilaisten voitoksi. Saint Lucia itsenäistyi 1979, mutta on edelleen Brittiläisen Kansanliiton jäsen, joten saarella on brittiläinen kuvernööri.

Tänä päivänä Rodney Bay on saaren tärkein rantalomakohde hotelleineen ja suurine ostoskeskuksineen. Ylhäällä vuorella, mistä on hulppeat näkymät merelle, rantaan ja Pigeon saarelle sijaitsee Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Derek Walcottin koti. Melkoinen sijainti!

Atlantic Ralleyn maalipaikka
Rodney Bay Marina on täynnä luksusjahteja ja tänne päättyy jokavuotinen veneiden Atlantic Rallay ARC, johon osallistuu yli tuhat alusta. Kisa alkaa Las Palmasista Kanarialta 23.11 ja päättyy suurin juhlallisuuksin Rodney Bay Marinaan.

Täällä saaren pohjoispäädyssä myös Atlantti ja Karibian meri melkein yhtyvät, vain kapea maakaistale on välissä.

Reggae musiikin perjantai partyt
Rodney Bayn vieressä on värikäs Gros Isletin kalastajakylä. Arkena se elää omaa elämäänsä, mutta perjantaisin pääkatu suljetaan ja pidetään kunnon partyt. Saint Lucia on Reggae musiikin seutua ja täällä näkee rastapäitä paljon enemmän kuin Grenadassa. Monet varmaan toteavat TGF!

Henkeäsalpaavat Pitons vuoret
Koska Saint Lucian saari on melko iso, menin katsomaan saaren päänähtävyyttä  helikopterin kyydissä. Päänähtävyys Pitons vuoret, Gros Piton 786 metriä ja Petit Pitons 739 metriä, ovat UNESCON: n suojelukohteita. Pitonsit ovat laavakivivuoria, jotka nousevat merestä dramaattisesti. Ne ovat kasviston peitossa ja niillä on erikoisia lintu- ja kasvilajeja. Edustalla on koralliriuttoja.

Yhdistelmä rannat, sademetsä ja monet aktiviteetit tekevät saaresta suositun häämatkakohteen
Saint Luciassa on myös sademetsiä, mauste – ja banaaniviljelmiä hienojen rantojen lisäksi. Tämä kombinaatio on varmaan syynä siihen, että monet tulevat pitämään häitään saarella tai tulevat häämatkalle. Saint Lucia on valittu 10 vuotena peräkkäin häälehdissä parhaaksi häälomakohteeksi. Aktiviteettejä on vaijeriajelu sademetsässä., katamaraani veneretket, kajakkiretket, sukellus, kiipeily vuorille ja hyvät bileet.

Minusta saari oli tunnelmaltaan ja kehitysasteeltaan Barbadosin ja Grenadan välimaastossa.

Martinique – osa Euroopan Unionia
Retkelle lähtiessä tajusi heti, että ollaan tultu EU: n alueelle. Opas pyysi kiinnittämään turvavyöt ja tie oli ensimmäinen kolmikaistainen tie saarilla.

Pääkaupungista Fort – de- Francesta pohjoiseen päin ajaessa näkyivät korkeat tornitalot ja isot kauppakeskukset. Ajattelin, että tällainenko on kuulu Martinique

Jälleen rommitehtaalla
Pian saavuttiin kuitenkin Atlantin rannalle ja maaseudulle. Martiniquessa viljellään sokeriruokoa ja banaania. Kun Karibialla ollaan, ei voi välttyä rommitehtaista. Tällä saarella niitä on seitsemän ja hieman modernimpia kuin Grenadan vastaava. Vierailupaikkamme oli Saint Jamesin moderni tehdas, jonka yhteydessä oli museo ja ihana plantaasilla kulkeva höyryjuna. Saint Jamesin rommi on pullotettu neliskulmaisiin pulloihin. Ensimmäinen erä rommia on ns. valkoista rommia, joka on tosi vahvaa, alkoholiprosentti on yli 70. Tummempi rommi on ollut puutynnyreissä vähintään kolme vuotta. Paras rommipunssi syntyy kuulemma sokerista, limestä ja valkoisesta rommista, en kokeillut, kun kello oli vasta 10. Saarella tehdään 12 miljoonaa pulloa rommia vuodessa.

300 eri banaanilaatua
Banaania tuotetaan 350 000 tonnia ja suurin osa ns. jälkiruokabanaanista viedään Ranskaan. Banaani lajeja on 300 erilaista ja osaa vihreistä banaaneista käytetään vihanneksina. banaanipelloista tuli Kanaria mieleen. Meillekin tarjottiin lounaalla flambeerattuja banaaneita ja currykanaa sekä ranskalaisia viinejä. Kana on täällä suosittu ruoka kalan ohella. Martiniquen opaskin kehui, kuinka hyvin ja pitkään väki elää näillä saarilla. Syövät hyvää, tuoretta ruokaa, paljon kasviksia ja kalaa ja liikkuvat paljon.

Martiniquella asuu onnellinen väki
Martiniquella asuu 320 000 ihmistä ja heillä on hyvä elintaso. Hinnat tosin kalliimpia kuin Ranskassa, josta lähes kaikki tuodaan saarelle. Täällä ei köyhyyttä näy kuten Grenadassa.

Kiersimme kokopäivän saaren Pohjoisosassa ja sekä Atlantin ja Karibian rannalla että sisämaassa. Sisämaassa oli valtavan rehevää, en ole ikinä nähnyt niin isoja bambuja kuin täällä.

Etelässä on parhaat rannat ja sieltä käsin näkyy Saint Lucian saari. Ilma vaihtelee saarella koko ajan, trooppisen kuumaa ja kohta kova sadekuuro, joka kestää hetken.

Karibian Pompeiji – Saint - Pierre
Vaikuttava vierailukohde oli Saint- Pierren kaupunki, joka oli aikoinaan koko saaren pääkaupunki. Se tuhoutui hetkessä 1904 läheisen Mont Pelee vuoren laajakerroksen alle ja kaupungin 30 000 asukasta kuolivat. Vain yksi jäi eloon, hänet oli pidätetty juopottelun vuoksi ja teljetty maan alla olevaan vankilaan.

Kaupunki oli autiona 20 vuotta ja nyt se pieni kalastajakylä. Mielenkiintoinen on mm. Saint-Pierren teatteri, jossa oli ollut oopperaesitys ja kuuluisa Pariisilainen tenori esiintymässä. Teatteristakin jäi vain rauniot jäljelle. Pienessä museossa on jonkin verran esineistöä mm. kaupungin kirkon kello, joka säästyi.

Tulivuoren purkaus tapahtui valtavalla voimalla ja todella nopeasti. Edellisenä päivänä oli ollut jonkin verran jo merkkejä, mutta niitä ei pidetty vakavina.

Saint Pierren teatteri, jossa oopperaesitys

Fort- de – France ja tunnettuja saarelaisia
Nykyinen pääkaupunki Fort - de – France on osittain ihan pittoreski ja siellä on kiinnostavia kirkkoja ja museoita ja hyvä kauppavalikoima. Teatteri, joka on omistettu runoilija ja poliitikko Aime Cesairelle, joka toimi peräti 50 vuotta Fort – de -Francen pormestarina. Aime Cesaire taisteli Nelson Mandelan ja Tutun kanssa mustien oikeuksien puolesta.

Muita kuuluisia Martiniquelaisia oli Napoleonin ensimmäinen vaimo Josephine(1763 – 1814).

Paul Gauguin vietti vuoden saarella ja sanoi Martiniquen olevan parasta lääkettä masennukseen.

Näkymä Martiniquen satamasta

Suunta kohti pohjoista ja Rodney Baytä. Täällä on saaren paras ranta ja sen edustalla Pigeon Island. Saarella on linnoitus ja täältä käsin amiraali George Rodney löi Ranskan laivaston 1782. Saint Lucia vaihtoi omistajaa aikoinaan 14 kertaa, vuorotellen englantilaiset ja ranskalaiset olivat vallassa. Lopullisesti kiista ratkesi 1812 englantilaisten voitoksi. Saint Lucia itsenäistyi 1979, mutta on edelleen Brittiläisen Kansanliiton jäsen, joten saarella on brittiläinen kuvernööri.

Tänä päivänä Rodney Bay on saaren tärkein rantalomakohde hotelleineen ja suurine ostoskeskuksineen. Ylhäällä vuorella, mistä on hulppeat näkymät merelle, rantaan ja Pigeon saarelle sijaitsee Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Derek Walcottin koti. Melkoinen sijainti!

Atlantic Ralleyn maalipaikka

Rodney Bay Marina on täynnä luksusjahteja ja tänne päättyy jokavuotinen veneiden Atlantic Rallay ARC, johon osallistuu yli tuhat alusta. Kisa alkaa Las Palmasista Kanarialta 23.11 ja päättyy suurin juhlallisuuksin Rodney Bay Marinaan.

Täällä saaren pohjoispäädyssä myös Atlantti ja Karibian meri melkein yhtyvät, vain kapea maakaistale on välissä.

Reggae musiikin perjantai partyt

Rodney Bayn vieressä on värikäs Gros Isletin kalastajakylä. Arkena se elää omaa elämäänsä, mutta perjantaisin pääkatu suljetaan ja pidetään kunnon partyt. Saint Lucia on Reggae musiikin seutua ja täällä näkee rastapäitä paljon enemmän kuin Grenadassa. Monet varmaan toteavat TGF!

Henkeäsalpaavat Pitons vuoret

Koska Saint Lucian saari on melko iso, menin saaren päänähtävyyttä katsomaan helikopterista käsin. Päänähtävyys Pitons vuoret, Gros Piton 786 metriä ja Petit Pitons 739 metriä, ovat UNESCON: n suojelukohteita. Pitonsit ovat laavakivivuoria, jotka nousevat merestä dramaattisesti. Ne ovat kasviston peitossa ja niillä on erikoisia lintu- ja kasvilajeja. Edustalla on koralliriuttoja.

Yhdistelmä rannat, sademetsä ja monet aktiviteetit tekevät saaresta suositun häämatkakohteen

Saint Luciassa on myös sademetsiä, mauste – ja banaaniviljelmiä hienojen rantojen lisäksi. Tämä kombinaatio on varmaan syynä siihen, että monet tulevat pitämään häitään saarella tai tulevat häämatkalle. Saint Lucia on valittu 10 vuotena peräkkäin häälehdissä parhaaksi häälomakohteeksi. Aktiviteettejä on vaijeriajelu sademetsässä., katamaraani veneretket, kajakkiretket, sukellus, kiipeily vuorille ja hyvät bileet.

Minusta saari oli tunnelmaltaan ja kehitysasteeltaan Barbadosin ja Grenadan välimaastossa.