Erilainen Tapaninpäivä 26.12.2004

Erilainen Tapaninpäivä 26.12.2004

 

 Kuva Copy Thailand Tsunami - My Experience

Rauhallisten joulupyhien odotusta

Rankan syksyn jälkeen kaikki odottivat innolla joulupyhiä ja suunnitelmissa oli lepoa, hyvien kirjojen lukemista ja ystävien tapaamista.

Kaikki muuttui kuitenkin yllättäen sunnuntaina, tapaninpäivänä 26.12.2004.

 

Tapaninpäivän painajainen

Suurin osa kotimaan henkilökunnasta huomasi teksti tv:stä, että Aasiassa oli ollut maanjäristys ja sen seurauksena hyökyaalto.

 

Tilanteen kauheus ei kuitenkaan paljastunut heti, sillä tiedotusvälineistä sai kuvan, että ei ole syytä huoleen.

Vaikutti, että tilanne Sri Lankassa oli hankalampi kuin Phuketissa.
Ulkoministeriö rauhoitteli kertomalla, että suomalaisilla ei ole mitään hätää, kaikki ovat kunnossa.
Seurasimme BBC kanavaa, josta tuli suoraa raporttia tapahtumista ja toimistolle alkoi kerääntyä henkilökuntaa.
Perustettiin kriisiryhmä, jonka johtajana toimi toimitusjohtaja.
Tiedotusvälineet ja omaiset ryhtyivät soittamaan toimistolle. Yritimme saada kohteista ja oppaista mahdollisimman paljon tietoa.
Ulkoministeriön puhelinlinjat tukkeutuivat, emme saaneet mitään yhteyttä.
Sri Lankassa oli lomailemassa eräs henkilökunnasta ja hän raportoi tilanteesta.

Khao Lakia ei enää ole!
Kaikista muista kohteista tavoitimme oppaat paitsi Khao Lakista. Oli valtava huoli Piasta ja Ninasta. Mitä Khao Lakissa oikein tapahtuu, kun sinne ei saada yhteyttä.

Nyt jälkikäteen tiedämme, että paikan päällä oli valtava kaaos. Hyökyaalto oli pyyhkäissyt sinne valtavalla voimalla, mm. Finnmatkojen Blue Village hotelli oli pirstoutunut kokonaan.
Tiet olivat poikki kohteeseen, samoin tietoliikenneyhteydet.
Kului kuitenkin kokonainen päivä, ennen kuin selvisi, että Khao Lakia ei enää ole.

Koko paikkakunta oli huuhtoutunut mereen, hotellit tuhoutuneet ja hyökyaalto vienyt mukanaan tuhansia ihmisiä.

Tilanne Sri Lankassa

Sri Lankassa saatiin asiakkaat yllättävän nopeasti siirrettyä pääkaupunkiin Colomboon turvaan, vain kolme asiakasta olivat kadoksissa. Hekin löytyivät melko pian, maanantaina.

Oppaillamme oli Sri Lankassa vaikeaa, asiakkaat olivat shokissa ja osa asiakkaista halusi hakea itsepintaisesti tavaransa hotellista, vaikka se oli vaarallista.

Sri Lankan kadut olivat täynnä vaeltavia, kotinsa ja omaisiaan menettäneitä paikallisia.

Hotelleiden ryöstö alkoi ja epätoivon aisti kaikkialla.
 

Evakuointilennot alkoivat

Suomessa oli tehty päätös, että osa henkilökuntaa lähtevät parin tunnin varoituksella Phuketiin, samalla koneella, jonka piti viedä asiakkaita saarelle.

Lomalaiset jätettiin kuitenkin Bangkokiin ja kone siirtyi tyhjänä Phuketiin evakuoimaan jo saarella olevia matkailijoita.

Tämä Finnairin kone oli ensimmäinen kone, joka laskeutui tsunamin jälkeen Phuketiin.

Myöhemmin Phuketiin lähetettiin pääkonttorilta oppaiden avuksi lisää henkilökuntaa.

Ympäripyöreitä vuorokausia kohteissa ja Suomessa

Täällä Suomessa kuten kohteissakin tehtiin vuorokaudet ympäri työtä, sovittiin, että huolehdimme toisistamme. Valvoimme, että jokainen saa edes neljä tuntia unta, mikä oli Finnairin ylihoitajan mukaan minimi, jotta pysyy tolkuissaan.

Mutta katastrofi tilanteessa ihmiset venyvät, niin kohteissa kuin pääkonttorilla, vedimme 30 tuntia yhteen putkeen töitä.
 

Omaisten huoli

Pääkonttorissa oli heti maanantaiaamuna avattu Aurinkomatkoille oma päivystysnumero. Omaisten tiedusteluihin puhelimitse vastanneet joutuivat yllättävän kovaan tilanteeseen.

Kun päivät etenivät ja tiesit, että toivoa ei enää ole, niin miten löytää oikeat sanat hätääntyneille omaisille.

Puhelimessa vastanneille tuli usein vastaan sama omainen päivä toisensa jälkeen ja vastaaja ryhtyi elämään esim. xx kohtalon mukana.

Ensimmäinen kysymys heti aamulla töihin tullessa oli, että onko xx tullut tietoa ja myöhään illalla, ennen kotiin lähtöä selasi löytyneiden listaa toivoen xx nimen löytyvän sieltä. Taas pettymys, xx ei ollut listalla.

Tiistai aamuna olimme jo aika varmoja, että kaikki evakuointikeskukset ja sairaalat olivat jo koluttu ja uusia eloonjääneitä ei enää löydy.

Koneita vastassa Helsingin kentällä ja myös ihmeellisiä selviytymistarinoita

Itse olin vastassa kohteesta palaavia lentokentällä.
Niin monta ihmeellistä selviytymistarinaa, pelastamisen ratkaisi täysin sattuma.
Riippui siitä, missä olit aallon tullessa tai onnistuitko saamaan kiinni jostain esineestä, pääsitkö kiipeämään puhelinpylvääseen tai palmuun.

Pelastuneet kuvasivat paljon ääniä, miten meri ensin vetäytyi, tuli aivan hiljaista, sitten valtava kohina ja mielettömällä nopeudella lähestyvä suuri vesimassa, tsunami.

Jos joutui aallon vietäväksi, oli tuntunut kuin olisi ollut pesukoneen kuivausrummussa.

Montaa vaivasi kysymys ja syyllisyys, miksi juuri minä selvisin.

Itse pääsin läheltä seuraamaan erästä onnellista tarinaa yhdestä perheestä

Ensin oli poika, joka oli tuotu vuoristosta Phuketin kentälle, hän kuvitteli olevansa nelihenkisen perheen ainoa perheen eloonjäänyt. Sitten löytyi äiti ja pikkuveli sairaalasta seuraavana päivänä ja lopulta isä pahoin loukkaantuneena parin päivän päästä.

Voitte kuvitella omaisten hätää, kun ei ollut tietoa, ovatko muut rakkaat elossa.

Suomeen tuotiin 21 lasta, jotka menettivät vanhempansa tässä luonnonmullistuksessa.

Oli niin lohdutonta katsella heitä lentokentällä.

 

Kriisiapua/debriefing

Suomessa oli Punaisen Ristin ja kirkon toimesta järjestetty kentällä välitön kriisipalvelu ja jälkipuinti voitiin tehdä heti.

Myös henkilökunnallemme järjestettiin kriisiapua. Monella oli univaikeuksia, päänsärkyä ja muita psykosomaattisia oireita. Päällimmäisenä kaikilla on suuri suru, joka tulee kestämään pitkään.

Usko hyvään…
Kaiken tämän kauheuden keskellä on myös usko ihmisessä piilevään hyvään kasvanut, niin moni auttoi pyyteettömästi.
Thaimaalaiset olivat suurenmoisia ja heitä kaikki kiittelivät.
Suomessa Punainen Risti, kirkko, Vantaan kriisipalvelu ja Finnair tekivät loistavaa työtä.

Myös usko Aurinkomatkoihin ja meidän henkilökuntaamme kasvoi. Vapaaehtoisia sai aina, oli mikä vuorokauden aika tahansa. Oppaat ja muu henkilökunta pystyivät jopa yliluonnollisiin suorituksiin.

Olen kaikista valtavan ylpeä!

 

Osa jo lähdössä uusille poluille

Osa oppaista on jo lähdössä uusiin kohteisiin, oli mukava nähdä heitä täällä Suomessa ja kuulla heidän nauravan ja tekevän tulevaisuuden suunnitelmia.

Meidän tulee tukea toinen toisiamme, että jaksamme tulevan vuoden haasteet.

Myös omaa henkilökuntaa oli lomalla kohteissa ja yksi loukkaantui pahasti.

 

Elämä jatkuu

Tällä viikolla olemme jo tehneet muutakin kuin hoitaneet katastrofia.

Matkamessut alkavat ensi viikolla, lisäsarjat Pattayalle ja Brasiliaan ovat jo myynnissä.

Phuketin matkat aloitamme taas helmikuun alussa, se on kädenojennus paikallisille, jotka saavat elantonsa matkailusta.

Khao Lak oli ihana paratiisi, kun kävimme sopimusneuvottelijan kanssa pari vuotta sitten tutkimassa kohdetta.

Vaikea sanoa, tuleeko siitä enää pohjoismaalaisten kohdetta.

On liian paljon surullisia tarinoita ja ruumiita.

 

Kaikesta huolimatta hyvää uutta vuotta 2005 ja voimia meille kaikille!

Nythän 2014 tiedämme, että Khao Lak on toipunut ja sinne on jo useamman vuoden taas tehty matkoja. Myös varoitusjärjestelmiin kohteissa on todella satsattu.